VASU

VASU eli Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma on päivähoidossa jokaiselle lapselle tehty suunnitelma. Suunnitelman tekee hoitohenkilökunta yhdessä lapsen huoltajien kanssa. Siihen kootaan tietoja lapsen tavoista, opituista asioista ja kehittämiskohteista. Otetaan huomioon yksilölliset tavoitteet ja erityistarpeet. 

Kasvattajahenkilöstö laatii varhaiskasvatussuunnitelman, mutta huoltajat pystyvät vaikuttamaan sen sisältöön. Suunnitelman toteuttamista arvioidaan/tarkistetaan säännöllisesti.

Harjoittelimme koulussa tunnilla VASU -keskutelua omissa tiimeissä. Jaettiin ryhmän jäsenille roolit; yksi esitti lastentarhan opettajaa, toinen hoitajaa ja kaksi asettui lapsen vanhemmiksi. Kävimme keskustelua vasun mallilomake pohjan avulla, kysymys kysymykseltä läpi. Lastentarjan opettaja ohjasi keskustelua ja hoita täydensi tarvittaessa. Vanhemmat osallistuivat hyvin keskusteluun, ja heillä oli hyvä näkemys lapsensa vahvuuksista ja kehittämistarpeista. 

Kun oman tiimin keskustelu oli saatu päätökseen, järjestimme luokassa vielä yhteisen vasu -keskustelun, johon meni jokaisesta tiimistä yksi henkilö mukaan. Kaikille jaettiin roolit ja keskustelu laitettiin käytiin. Opettaja keskeytti, kyseli ja neuvoi keskustua tarvittaessa, nosti esiin tärkeimmät asiat. Esim. Kuinka sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisena kuuluisi toimia tilanteessa ja mitkä asiat ovat tärkeitä mainita keskustelussa. Harjoitus oli mielestäni todella hyvä ja olisi mielenkiintoista päästä työharjoittelujaksolla oikeaan vasu -keskusteluun mukaan, tai ainakin saada tutustua lasten vasuihin.

Arkipäivän terapia

Leikkiminen on kuin arkipäivän terapiaa lapsille. Leikki on lapsen luontainen tapa oppia, sen avulla lapsi tutustuu ympäristöönsä ja oppii uusia asioita. Leikki on välttämätön mielikuvituksen ja motoriikan kehittykselle. Leikin avulla voidaan arvioida lapsen kehitystä ja sitä voidaan käyttää kasvatuksen ja opetuksen välineenä. Leikki auttaa lasta käsittelemään tunteita ja muiden lasten kanssa leikkiminen opettaa lelujen jakamista sekä sosiaalisiataitoja (vuorovaikutusta). Yhdessä leikin sääntöjen sopiminen ja ongelmien ratkaiseminen ovat tärkeitä taitoja, joita lapsi tulee tarvitsemaan elämässään myöhemmin.

Lapsi voi leikin kautta oppia motorisiataitoja ihan huomaamattaan. Hän oppii liikkumaan ryömien, konttaen ja kävellen, tutkii esineitä ja rupee liikuttamaan niitä usein heittelemällä.