torstai 23. marraskuuta 2017

Liikuntatuokio

Lapsiryhmänohjaus #2

Tällä kertaa vuorossa oli suunnitella ja järjestää 3-5 -vuotiaille liikuntapainotteinen tuokio. Tuokion tarkoituksena oli havannoida, kehittää ja vahvistaa lasten motoriittisiataitoja, mm. pallon heittelyä, kiipeilyä, hyppyjä, ryömimistä, konttaamista, kuperkeikkaa.


Valmistelu
Luokka jaettiin viiteen eri ryhmään, näin saatiin lapsille aikaiseksi viiden pisteen kokoinen rata käytäväksi läpi. Jokaiselle ryhmälle jaettiin kyvyt, joita radassa pitäisi pystyä harjoittamaan. Ryhmämme radan tuli sisältää ainakin hyppimistä, kiipeilyä, ryömimistä ja konttailua. Päätimme valmistella temppuradan, koska muistimme omasta lapsuudesta sen olleen lempparijuttu päiväkodin liikuntatunneilla.



Valmistimme seinälle selkeät ohjeet, jotta muut luokkalaisemme ja lastentarhan henkilökunta tietävät, mitä radalla kuuluu tehdä. Lapsille tietysti kerromme ohjeet suullisesti ja näyttämällä esimerkkiä.

Radalla käytimme apuna nuolia ja värikolmioita, joilla rajasimme mihin suuntaan reitti aina jatkuisi, jalan- ja kädenjäljet olivat apuna hahmottamaan miten kyseisessä kohdassa tulisi liikkua.


Toiminta
Lapset saapuivat koululle, aloitimme päivän yhdessä muutaman leikin merkeissä. Kaikkien suosikiksi osottautui "kuka pelkää mustekalaa?" -leikki. Onhan se hauska aikuisenkin mielestä, saa juosta ja kirkua!
Jaettiin lapset viiteen pieneen ryhmään ja jokaiselle ryhmälle "omat aikuiset" eli luokassa jaetut ryhmät/tehtävä pisteet. Lapset olivat niin innoissaan kun näkivät kaikkia erilaisia pisteitä.

Minun vastuullani oli sujuva pisteiden kierto eli ajan ottaminen. Jokaisella pisteellä oltiin n. 7min, niin että kaikki lapset ehtivät muutaman kerran kokeilla pisteen juttuja ja sitten oli vaihto. Kierroksen jälkeen kokoonnuimme yhdessä patjoille kyselemään mikä oli hauskinta päivässä ja lasten mielestä kaikki. Ja lopuksi meillä oli pieni rentoutumishetki, jossa paijjailimme lapsia ja rauhoituttiin ennen päiväkodille paluuta.

Meidän valmis temppurata.

Toisen ryhmän hienostit piirretyt ohje kuvat, joista lasten oli helppo ottaa mallia väripolulla.

Mitä opin?
Opin pitämään hauskaa vapaammin! Lasten palaute päivästä oli niin armoton, suora, rehellinen ja ennen kaikkea aito. Naurua ja kikatusta kuului, olimme siis taas onnistuneet, jes. 
Oli hauska huomata, miten jotkut lapset olivat motoriittisesti taitavia mutta sosiaalisissa taidoissa vielä hieman ujo ja taas toisinpäinkin, jotkut lapset olivat todella sosiaalisia mutta motoriittisissa toiminnoissa tarvitsivat vielä paljon apua. Ja mikä yllätti, kaikki lapset osasivat kuperkeikan sekä uskalsivat kokeilla sitä! Vau! 

Lapsia oli vähemmän kun meitä oppilaita, kaikille ei siis riittänyt "omaa lasta", jonka kanssa kulkea rataa, se oli vähän harmillista. Siinä olisi päässyt parhaiten kontaktiin ja juttuun mukaan. Mutta kaiken kaikkiaan onnistunut tuokio, tykkään enemmän tälläisestä toiminnallisesta koska en siinä musiikissa ole niin hyvä :D

keskiviikko 1. marraskuuta 2017

Musiikkituokio

Lapsiryhmänohjaus

Meidät jaettiin oppitunnilla ryhmiin ja aloitettiin suunnittelemaan 3-5 -vuotiaille lapsille toimintatuokiota, joka painottuu musiikkiin.

Valmistelu
Ensimmäiseksi harjoittelimme koko luokan ja opettajien kanssa aloituslauluja, joilla saataisiin suurin jännitys lapsista pois. Harjoittelimme kahta eri laulua, joihin on helppo saada lapset mukaan.

Tämän jälkeen luokka jaettiin kahteen ryhmään ja tehtävänämme oli keksiä omissa ryhmissämme kahdeksan eri leikkiä lapsille, joissa musiikki on mukana. Me ryhmässämme päästiin nopeasti vauhtiin, ideoita tuli paljon ja tiedettiin heti, mitkä leikit ainakin pakko saada mukaan tuokioon. 
Värikäs varjokangas oli pakko saada mukaan, koska jokainen meistä muisti lapsena olleen siitä innoissaan tarhassa. Tähän liitimme leipuri hiiva -laulun, kangas esitti kohoavaa pullataikinaa. Tuokioon mukaan päätyi mm. myös muurahaismarssi (leipomisen jälkeen muurahaiset keräsivat pullan murut ja kuljettivat ne paikasta A paikkaan B), eläinrumpu, eri soittimien kokeilua pienet kultakalat -laulun kanssa, sataa sataa biisin tahdissa rentoutusta.
Kun oli selkeää mitä tekisimme ja missä järjestyksessä, rupesimme hankkimaan tarvittavia välineitä pelipaikoille. Askartelimme värikkäistä pahveista askelmia, joiden perässä lapset löytäisivät tuokio -huoneeseen, etsittiin eri soittimia, hernepusseista tuli muurahaisia ja löysimme huivit, joilla tehtäisiin loppu rentoutus lapsille.


Olimme suunnitelleen, harjoitelleen ja esitelleet raakaversion toiselle ryhmälle ja opettajille, koimme olevamme valmiita kohtaamaan lapset ylihuomenna. Lähdettiin kuitenkin seuraavana päivänä Helsingin musiikkitalolle poimimaan ideoita tulevaa tuokiota varten, keksisimmekö pieniä twistejä sieltä vielä vai pysytäänkö suunnitelmissamme. 


Opettajan mielestä ohjelma musiikkitalolla ei vastannut hänen odotuksiaan ja oli suoraan sanottuna turha. Olin itse samaa mieltä. Kuulimme hauskoja ja perinteisiä lastenlauluja, mutta paikalla olleet lapseet lähinnä vain kuuntelivat ja seurasivat kun aikuiset lauloivat, vaikka tarkoituksena piti kai olla, että lapset otettaisiin toimintaan ja lauluihin mukaan toiminnan kautta. Hauskaa oli, mutta uusia ideoita omaan tuokioomme ei syntynyt. 
Myöhemmin päästiin seuraamaan jonkun musiikkiammattilaisen, musiikkipainotteisen koulun lehtorin (en muista nimeä :D muistan vain, että hän oli opettanut mm. Robinia laulamaan!!) pitämää tuokiota, jossa tarkoituksena oli tuottaa erilaisia ääniä omalla keholla ja suulla. Se oli mielenkiintoista ja hauskaa. Toimintaan lähti mukaan moni rohkea. Itse en uskaltanut, jäin seuraamaan ja nauttimaan vierestä. 
Tästä tuokiosta jäi enempi ideoita mieleen kun aamuisesta lasten lauluhetkestä, mutta ei silti lähdetty ryhmämme kanssa vaihtamaan valmista suunnitelmaamme. 

Keskustelimme ennen kotiin lähtöä, voisiko huomisesta tuokiostamme jotain kohtia yksinkertaistaa ja miten saisimme tuokion kulkemaan sutjakkaasti.. Opettaja auttoi ideoinnissa ja mielestämme suunnitelmamme tulisi toimimaan. Eikun kotiin jännittelemään koitosta ja miten lapset suhtautuvat meihin!

Toiminta 
Osa luokasta lähti hakemaan lapsia tarhasta ja loput jäivät laittamaan paikkoja kuntoon koululle. Suunnitelemat sade biisit sopivat hyvin päivään koska ensilumi/räntä satoi juuri tänä aamuna. Kun lapset saapuivat koululle, hämmennys oli suuri. Lumesta sekä meistä oppilaista. 
Yhteisten aloituslaulujen jälkeen jännitys vähän jo helpotti osalla, oli aika jakautua ryhmiin ja aloitella suunniteltuja omia tuokioitamme.
Lapset lähtivät kaikkeen mukaan, osa ujosti ja osa täysillä. Oli hienoa huomata, miten lapset innostuivat keksimistämme leikeistä ja osalle laulut olivat tuttuja, he lauloivat reippaasti mukana. Jes, onnistuimme, ensimmäinen onnistumisen fiilis.
Onnistumisen fiilis on parasta! Vedimme tuokiomme alusta loppuun saakka hyvällä meiningillä ja melkein niin kuin oli suunniteltu. Pieniä muutoksia toiminnan aikana tuli lasten halujen mukaan, mutta niinhän sen kuuluukin mennä. Kaikkia leikkejä kokeiltiin ja joitakin leikkejä toisteltiin useamman kerran, koska lapset tykkäsivät niistä. Meillä oli hauskaa ja lapset sanoivat palauteiden kyselyn aikana kaiken olevan hauskaa. Jonkun mielestä rummutus oli parasta. Se että lapsi hymyilee, on paras kiitos siitä mitä oltiin tehty. 


Päiväkohdin henkilökunta kehui tuokiotamme hyväksi. Oli suunniteltu kivoja leikkejä tuttujen kappaleiden tahtiin. Tuokiomme oli monipuolinen ja näki, että se oli hyvin suunniteltu ja harjoiteltu, ennen lapsien saapumista. Jee jee jee, kiitos!

Mitä opin?
Opin ottamaan kontaktia lapsiin rennommin. Samalla kuin rohkaisin heitä lähtemään mukaan leikkeihin, rohkaisin samalla itseäni. Kaikki hassuttelu ei ole noloa, niin kuin monella meistä oli päähän pinttymänä. Opin myös muutaman lapsen nimet ja kahden uuden lastenlaulun, jee!!

Nyt kun on lapsiin tutustuttu lisää, ensi kohtaamisesta tulee taas askeleen helpompi. Seuraavaksi suunnittelemme kuulemma lapsille liikunnallisen toimintatukion. Siitä tulee siistiä!